Kustannusarviota laatiessaan hakijan tulee ensin valita hankkeelle sopivin kustannusmalli. Hallintoviranomainen ilmoittaa hakuilmoituksessa, jos jokin kustannusmalleista ei ole käytettävissä kyseisessä haussa.

Kustannusmallit hankkeille ovat:

  • Prosenttimääräinen korvaus muihin kuin palkkakustannuksiin eli 40 prosentin kustannusmalli
  • Prosenttimääräinen korvaus välillisiin kustannuksiin eli 7 prosentin kustannusmalli
  • Prosenttimääräinen korvaus välillisiin kustannuksiin vain hankintoja sisältävissä hankkeissa eli 1 prosentin kustannusmalli
  • Kertakorvaus

Huomioita kustannusmalleista:

  • Hallintoviranomainen tekee lopullisen päätöksen hankkeessa käytettävästä kustannusmallista osana avustuspäätöstä. 
  • Kustannusmallia ei voi vaihtaa hankkeen kuluessa. 
  • Jos avustusta siirretään hankekumppaneille, käyttävät hakija ja hankekumppanit samaa kustannusmallia. 

Kustannusmallien avulla pyritään yksinkertaistamaan hankkeiden hallinnointia

Kustannusmallien avulla pyritään yksinkertaistamaan hankkeiden hallinnointia. Niillä pyritään: 

  • vähentämään avustuksensaajan työmäärää erityisesti raportointivaiheessa, 
  • nopeuttamaan maksatushakemusten käsittelyä ja 
  • vähentämään lisäselvitysten tarvetta. 

EU:n sisäasioiden rahastoissa on käytössä kolme erilaista prosenttimääräisiä korvauksia sisältävää kustannusmallia sekä kertakorvaus. 

Lisäksi yksikkökustannuksia voidaan käyttää palkkakustannusten ja vapaaehtoisen paluun korvausten budjetointiin.

Alta löydät tarkemman kuvauksen kunkin kustannusmallin keskeisistä piirteistä ja siitä, miten eri kustannuslajit niissä korvataan. 

Lisätietoa kustannusmalleista löytyy myös Hakijan oppaasta.

Prosenttimääräinen korvaus muihin kuin palkkakustannuksiin (40 prosentin kustannusmalli)

Kustannusmallin käytön edellytyksenä on, että yksikään hankkeeseen sisältyvä hankinta ei ylitä arvoltaan kansallista kynnysarvoa. Kustannusmallin käytön edellytyksenä on lisäksi, että hankkeeseen sisältyy palkkakustannuksia, joista 40 prosentin korvaus lasketaan.

40 prosentin kustannusmallissa:

  • Hankkeen kaikki muut kustannukset paitsi henkilöstön palkkakustannukset korvataan prosenttimääräisenä. Hankkeen palkkakustannukset voidaan budjetoida joko yksikkökustannuksina tai tosiasiallisina kustannuksina.
  • Hankkeen muiden kustannusten kokonaisbudjetti määräytyy palkkakustannusten mukaan ja on 40 prosenttia hankkeen palkkakustannuksista. Esim. Hankkeen palkkakustannukset ovat 100 000 euroa. 40 prosentin mallin mukaisesti muiden kustannusten budjetti on tällöin 40 000 euroa. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 140 000 euroa. 

Prosenttimääräisenä korvattavat välilliset kustannukset (7 prosentin kustannusmalli)

Toinen hankkeen kustannusarvion laatimiseen valittavista kustannusmalleista on 7 prosentin kustannusmalli. Kustannusmalli on vaihtoehtoinen 40 prosentin kustannusmallin kanssa. Se soveltuu hankkeisiin, joissa on yksittäisiä hankintoja, joiden ennakoitu arvo ylittää hankintalainsäädännön mukaisen kansallisen kynnysarvon.

Sitä voidaan käyttää myös sellaisissa palkkakustannuksia sisältävissä hankkeissa, joissa muiden kustannusten osuus on hankkeen sisällöstä johtuvista syistä niin merkittävä, että hankkeen tarkoituksenmukainen toteuttaminen ei ole mahdollista 40 %:n kustannusmallia käyttäen.

7 prosentin kustannusmallissa:

  • Suurin osa hankkeen kustannuksista budjetoidaan ja korvataan tosiasiallisina kustannuksina.
  • Hankkeen välilliset kustannukset korvataan prosenttimääräisenä. Näiden välillisten kustannusten 7 prosentin osuus lasketaan tosiasiallisista kustannuksista.  

7 prosentin kustannusmallissa välittömiä eli tosiasiallisina kustannuksina voidaan korvata:

  • Hankehenkilöstön palkkakustannukset (yksikkökustannuksina tai tosiasiallisina kustannuksina)
  • Hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvat seuraavat kustannukset: ostopalvelut, matkakustannukset, käyttöomaisuus ja kiinteä omaisuus (koneiden ja laitteiden tai rakennusten, rakennelmien, rakenteiden ja maa-alueiden hankinta tai vuokraus), tilojen vuokrakustannukset sekä aineet, tarvikkeet ja muut sisällölliseen toteuttamiseen liittyvät kustannukset
  • Hankkeelta edellytetystä tiedotuksesta ja viestinnästä aiheutuvat kustannukset
  • Hankkeen tilintarkastuksesta aiheutuvat kustannukset


7 prosentin prosenttimääräisellä korvauksella tulee kattaa ainakin seuraavat välilliset kustannuksia:

  • hankehenkilöstön käyttöön varatuista toimitiloista, koneista, laitteista ja kalustosta aiheutuvat kustannukset
  • taloushallinto-, yleishallinto- ja toimistokustannukset
  • hankehenkilöstön osallistumismaksut koulutuksiin ja seminaareihin
  • hankehenkilöstön työterveyshuollosta aiheutuvat kustannukset
  • hankkeen ohjausryhmän kustannukset

Prosenttimääräisenä korvattavat välilliset kustannukset vain hankintoja sisältävissä hankkeissa (1 prosentin kustannusmalli)

Kolmas hankkeen kustannusarvion laatimiseen valittavista kustannusmalleista on 1 prosentin kustannusmalli. Kustannusmallia käytetään hankkeissa, joihin sisältyy pelkkiä hankintoja kuten laite- tai tietojärjestelmä hankintoja tai niihin liittyvää ostopalvelua.

1 prosentin kustannusmallissa välittöminä eli tosiasiallisia kustannuksina voidaan korvata:

  • hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvat seuraavat kustannukset: käyttöomaisuus ja kiinteä omaisuus (koneiden ja laitteiden tai rakennusten, rakennelmien, rakenteiden ja maa-alueiden hankinta tai vuokraus) sekä ostopalvelut
  • hankkeelta edellytetystä tiedotuksesta ja viestinnästä aiheutuvat kustannukset
  • hankkeen tilintarkastuksesta aiheutuvat kustannukset, jos tilintarkastusta edellytetään avustuspäätöksessä

1 prosentin prosenttimääräisellä korvauksella tulee kattaa ainakin seuraavat välilliset kustannukset:

  • hankkeessa toteutettavien hankintojen hallinnoinnista aiheutuvat palkka- ja matkakustannukset
  • taloushallinto-, yleishallinto- ja toimistokustannukset sekä hankkeen hallinnointia varten varatuista toimitiloista aiheutuvat kustannukset
  • hankkeen ohjausryhmän kustannukset

Kertakorvaus

Neljäs hankkeen kustannusarvion laatimiseen valittavista kustannusmalleista on kertakorvaus.
Kertakorvaus-kustannusmallin käytön edellytyksenä on, että:

  • hankkeelle on määritettävissä selkeät ja mitattavissa olevat tulostavoitteet sekä tuotokset ja
  • hankkeen kokonaiskustannukset ovat enintään 200 000 euroa.

Kertakorvaus-hankkeissa:

  • Kustannusarvio laaditaan hakemuksessa 7 prosentin kustannusmallilla.
  • Perustelluissa tapauksissa hanke voidaan toteuttaa osissa. Jokaiselle osalle laaditaan oma kustannusarvio.
  • Yksityiskohtaista kustannusarviota ei sisällytetä hankkeen avustuspäätökseen. 
  • Avustuspäätökseen kirjataan hankkeen tulostavoitteet ja tuotokset. 
  • Avustus maksetaan hankkeelle sen jälkeen, kun avustuksen saaja on osoittanut, että tulostavoitteet ja tuotokset on saavutettu.

Kustannusmallit operatiivisella tuella avustettavassa toiminnassa

Operatiivisella tuella eli kohdennetulla yleisavustuksella avustettavassa toiminnassa budjetointi tapahtuu tosiasiallisten kustannusten mukaan. Palkkakustannukset voi kuitenkin budjetoida myös palkkakustannusten yksikkökustannuksina.