Kysymyksiä ja vastauksia

Avustus kattaa yleensä hankkeen kustannuksista 75 prosenttia. Osuus, jota avustus ei kata, tulee kattaa muulla rahoituksella ja muun rahoituksen tulee sisältää avustuksen saajan tai siirron saajan omarahoitusta. Avustuksen saajan ja mahdollisen hankekumppanin eli siirron saajan tulee molempien osoittaa hankkeeseen omarahoitusta. Lisäksi muu rahoitus voi sisältää muuta julkista tai yksityistä rahoitusta. 

Avustuksen saajan ja siirron saajan omarahoituksen vaatimuksesta voidaan poiketa vain, jos tähän on hankkeen luonteen vuoksi perusteltu syy. Tällainen syy voisi liittyä esimerkiksi siihen, että hankkeessa toteutettavien toimintojen tai vastuiden jaon vuoksi omarahoituksen tuominen hankkeeseen ei olisi tarkoituksenmukaista. Tilanteet arvioidaan aina tapauskohtaisesti.

Hankkeen muusta rahoituksesta ja mahdollisen siirron saajan omarahoituksesta toimitetaan hakemuksen liitteenä rahoitussitoumus. Rahoitussitoumuslomake löytyy aineistopankista. 

Operatiivisella tuella avustettuun toimintaan ei tarvita muuta rahoitusta koska avustus kattaa 100 prosenttia toiminnan kustannuksista.

Hankkeen muut kustannukset katetaan 40 prosentin korvauksella eikä niitä kirjata hakemukseen. Hakemukseen kirjataan vain palkkakustannukset. 

Hakijan tulee kuvata hakemuksen suunnitelmaosiossa hankkeen sisällöllistä toteuttamista sellaisella tarkkuudella, että siitä käy selkeästi ilmi, mitä hankkeessa aiotaan käytännössä tehdä.

Hallintoviranomainen arvioi tämän sanallisen kuvauksen perusteella, onko 40 prosentin kustannusmalli sopiva hankkeelle.

Palkkakustannusten budjetointi yksikkökustannuksina tarkoittaa sitä, että hakemuksessa hakija ilmoittaa jokaisen tehtävän osalta bruttotyövoimakustannukset 12 kk jaksolta. Bruttotyövoimakustannusten perusteella lasketaan yksikkökustannus eli tuntihinta. Hakemuksessa annetaan myös arvio hankkeessa tehtävien tuntien määrästä. Tehtävän palkkakustannukset määräytyvät perustuen yksikkökustannukseen, joka kerrotaan hankkeessa työskenneltävien tuntien määrällä.

Palkkakustannusten budjetointi yksikkökustannuksina ja erityisesti tuntihinnan määrittäminen vaatii kuitenkin jonkin verran valmistelua hakemuksen valmisteluvaiheessa. Hakijan tuleekin tutustua huolellisesti ohjeisiin, jotka löytyvät hakijan oppaan kappaleesta ”6.3.6. Palkkakustannusten yksikkökustannus”. Hakijan opas löytyy aineistopankista.   

Palkkakustannusten budjetointi yksikkökustannuksina on ensisijainen tapa budjetoida hankkeen palkkakustannukset. Hakemuksessa tulee perustella erikseen, jos sitä ei voida käyttää ja palkkakustannukset halutaan budjetoida tosiasiallisina kustannuksina. 

Bruttotyövoimakustannusten osoittamiseksi tulee käyttää asiakirjaa tai asiakirjoja, joista voidaan todentaa tehtävän todelliset ja toteutuneet bruttotyövoimakustannukset. Palkkakuitti, joka sisältää tiedon myös tehtävän sivukuluista, on esimerkki tällaisesta asiakirjasta.

Muita asiakirjoja voi käyttää vain siinä tapauksessa, että kyseessä on tehtävä ja vaativuustaso, jota ei ole aikaisemmin organisaatiossa ollut käytössä eikä tästä syystä tehtävää vastaavia toteutuneita bruttotyövoimakustannuksia voida osoittaa. Tällöinkin bruttotyövoimakustannukset pitää osoittaa kyseistä tehtävää koskevilla asiakirjoilla kuten työsopimuksella, yleiset palkka- tai sivukulutaulukot eivät ole riittäviä asiakirjoja bruttotyövoimakustannusten osoittamiseen. 

Jos hankkeeseen sisällytettävä tehtävä vastaa aiemmin organisaatiossa tehtyä tehtävää tai vaativuustasoa tai on lähellä niitä, tulee bruttotyövoimakustannus osoittaa asiakirjoilla, joista käyvät ilmi toteutuneet 12 kk jakson bruttotyövoimakustannukset. 

Jos tehtävä hankkeessa on sama kuin aiemmin organisaatiossa hoidettu tehtävä, osoittamiseen käytetään kyseisen tehtävän hoitaneen toteutuneita bruttotyövoimakustannuksia. 

Jos aivan vastaavaa tehtävää ei ole aiemmin ollut, mutta vaativuustaso on sama kuin muilla organisaatiossa työskentelevillä, lasketaan keskiarvo kolmen saman vaativuustason tehtävän toteutuneista kustannuksista.