Väliarviointien tiivistelmät

Rahastojen ohjelmien arvioinnit

Rahastojen ohjelmia arvioidaan useassa eri vaiheessa. Arviointien avulla hallintoviranomainen sisäministeriö ja Euroopan komissio seuraavat mm. ohjelmien toimeenpanon edistymistä, tuloksellisuutta, tehokkuutta ja merkityksellisyyttä.  

Hallintoviranomainen laatii oman arviointityönsä tueksi arviointisuunnitelman, jossa määritellään arviointien tekemisen tapoja ja aikataulua.

Ohjelmista tehdään väliarviointi ja loppuarviointi, joissa tarkastellaan ohjelmien tuloksellisuutta, tehokkuutta, merkityksellisyyttä, johdonmukaisuutta ja niistä Euroopan unionin tasolla saatavaa lisäarvoa. Väliarviointi on valmistunut 28.3.2024 ulkopuolisen asiantuntijatahon toimesta. Voit tutustua arviointeihin tällä sivulla.

Rahastojen loppuarvioinnin suorittaa Euroopan komission, ja se tullaan tekemään 31.12.2031 mennessä.

Ohjelmakauden 2021-2027 väliarviointi

EU:n sisäasioiden rahastojen ohjelmakauden 2021-2027 väliarvioinnin tavoitteena on parantaa rahastojen ohjelmien toimeenpanoa ja laatua sekä keskittyä erityisesti ohjelmien tuloksellisuuteen ja vaikuttavuuteen. Tarkastelun teemoina olivat ohjelmien tuloksellisuus, tehokkuus, merkityksellisyys, johdonmukaisuus ja rahastojen tuottama Euroopan unionin tasoinen lisäarvo. Lisäksi oli tarkoituksena oli tuottaa tietoa ja suosituksia, jotka voidaan ottaa huomioon seuraavaa rahastokautta suunniteltaessa. 

Arviointi tehtiin Euroopan komission arviointitoimeksiantoon perustuen. Arvioinnin kohteena oli aikajakso 1.1.2021-31.12.2023. Rahoitusohjelmat hyväksyttiin kesällä 2022, joten ohjelmien täytäntöönpano on vielä alkuvaiheessa. Tämän vuoksi väliarvioinnissa keskityttiin pääasiassa rahastojen menettelyllisiin näkökohtiin, EU-rahoituksen relevanssiin sekä keinoihin yksinkertaistaa tai virtaviivaistaa rahastojen ohjelmien täytäntöönpanoa. 

Väliarvioinneissa nousi esille kiinnostavia havaintoja rahastojen ohjelmien toimeenpanon edistymisestä. Arvioinneista selvisi muun muassa, että ohjelmakausi 2021-2027 on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin ja avustuksen saajien kokemukset rahastoista pääosin positiivisia. Erityistä kiitosta saa hallintoviranomaisen lähestyttävyys.

Lue AMIF-väliarvioinnin tiivistelmä tästä

Lue ISF-väliarvioinnin tiivistelmä tästä

Lue BMVI-väliarvioinnin tiivistelmä tästä

Lue väliarvioinnit kokonaisuudessaan:

AMIF-rahaston väliarviointi ohjelmakaudella 2021-2027 (PDF)Tiedosto avautuu uudessa välilehdessä

ISF-rahaston väliarviointi ohjelmakaudella 2021-2027 (PDF)Tiedosto avautuu uudessa välilehdessä

BMVI-rahoitustukivälineen väliarviointi ohjelmakaudella 2021-2027 (PDF)Tiedosto avautuu uudessa välilehdessä

Rahastojen toimeenpano lukuina:

EU:n sisäasioiden rahastojen Suomen kokonaisrahoitusosuudesta 185,6 miljoonaa euroa, on myönnetty avustuksina 90,5 miljoonaa euroa. Hankkeita on rahoitettu yhteensä 79. Avustuksensaaja-organisaatioita on 25.

Ohjelmarahoituksen sidonta-aste/ rahasto: Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) Suomelle myönnetystä 68 miljoonan euron ohjelmarahoituksesta on sidottu 30% eli noin 20,6 miljoonaa euroa. Hankkeita on rahoitettu yhteensä 37.Rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineestä (BMVI) Suomelle myönnetystä 81 miljoonan kokonaisrahoitusosuudesta on sidottu noin 47,7 miljoonaa euroa. Avustusta on myönnetty 15 hankkeelle. Sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF) Suomelle myönnetystä 36,6 miljoonan euron ohjelmarahoituksesta on sidottu noin 22 miljoonaa euroa (60%). Hankkeita on rahoitettu 27. 

Väliarvioinneissa esiin nousseita hyviä käytäntöjä EUSA-rahastojen toimeenpanossa:

  1. Vuosittainen toimeenpanosuunnitelma

    Toimeenpanosuunnitelman avulla rahoitusta voidaan kohdentaa tarpeen mukaan, ja avustuksen saajien on helppoa löytää tieto tulevista hauista

  2. Yhteinen hallintoviranomainen kansallisille rahastoille

    Mahdollistaa synergioita ja  yhdenmukaisuutta

  3. Hallintoviranomaisen tekemä jatkuva hallinnollinen kehitystyö

    Hankkeiden määrän  kasvaessa, prosesseja tulee voida tarkastella jatkuvasti mahdollisesti solmukohtien  tunnistamiseksi ajoissa

  4. Hallintoviranomaisen saavutettavuus matalalla kynnyksellä

    Tämä nousi esille etenkin kohderyhmän haastatteluissa

  5. Vastuutahojen henkilöiden nimeäminen tarkastustoiminnossa ohjelmille

  6. Viestinnän eriyttäminen rahastokohtaiseksi

    Rahastokohtainen viestintä lisää vaikuttavuutta

  7. Ennakoivan rahoituksen mahdollisuus

    Ohjelmat kyettiin käynnistämään riskillä ohjelmakauden alussa, joka mahdollisti tehokkaan toimeenpanon

  8. Avattujen hakujen rytmittäminen laadun ja verrannollisuuden takaamiseksi

  9. Hallintoviranomaisen tarkastusten kohdentaminen riskiarviointien perusteella

    Myös yleisesti riskiarviointiin käytettävän metodologian luominen

  10. Lausuntopyyntöprosessi osana hankesuunnitelmien arviointia