Muuttoliikeasioiden hallintaa tukevan turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) ohjelmakautta 2014-2020 ollaan sulkemassa. Kaudella 2014-2020 AMIF-rahastosta myönnettiin rahoitusta noin 33,5 miljoonaa euroa yhteensä 102 hankkeeseen. Rahasto jakautui kolmeen muuttoliikkeen hallinnan eri osa-alueita edistävään erityistavoitteeseen ja tukea saivat muun muassa viranomaiset, kunnat, koulutusorganisaatiot ja kolmannen sektorin toimijat. Ohjelmakauden aikana rahaston toimintaympäristössä tapahtui suuria muutoksia. Siirtolaiskriisi, COVID-19-pandemia, Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja nopea teknologinen kehitys vaativat sopeutumista ja uutta ajattelua.

Kolme keskeistä tavoitetta muuttoliikkeen hallinnan kehittämisessä

Rahaston ensimmäinen erityistavoite koski yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän kehittämistä. Erityistavoitteen puitteissa toteutettiin 26 hanketta ja EU-rahoitusta myönnettiin yhteensä yli kuusi miljoonaa euroa. Turvapaikkaprosessia tehostettiin kehittämällä etenkin Maahanmuuttoviraston ulkomaalaisasioiden käsittelyjärjestelmää, tehostamalla toimintojen turvapaikkaprosessin eri vaiheissa sekä vahvistamalla vastaanottojärjestelmää huomioiden erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien, naisten ja tyttöjen, tarpeet. Samalla turvapaikanhakijoille tarjottiin riittävä tuki ja yhdenmukainen kohtelu. Maahanmuuttoviraston ONE-hankkeessa tuotettiin vastaanottokeskusten käyttöön tietopaketti yleisen oikeudellisen neuvonnan tueksi ja TERTTU-hankkeessa luotiin yhtenäinen toimintamalli turvapaikanhakijoiden terveyden, hyvinvoinnin ja palvelutarpeiden kartoittamiseksi.

Toisena tavoitteena oli tukea laillista maahanmuuttoa, turvata maahanmuuttojärjestelmän eheys ja edistää kolmansien maiden kansalaisten kotoutumista. Ohjelmakauden aikana toteutettiin yhteensä 55 hanketta, joille myönnettiin EU-rahoitusta yhteensä runsaat 13 miljoonaa euroa. Tästä kotoutumistoimien osuus oli runsaat 10 miljoonaa euroa. Rahoituksen avulla edistettiin kuntien ja järjestöjen välistä yhteistyötä kotoutumistoimissa esimerkiksi Helsingissä, Turussa, Iisalmessa, Vihdissä ja Jyväskylässä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen FinMonik2- ja Teematietosivusto kotoutumisen seurantaan -hankkeissa vahvistettiin kotoutumisen seurannan tietopohjaa. Maahanmuuttovirasto hyödynsi EU-rahoitusta lupaprosessien sujuvoittamiseen ja maahanmuuttojärjestelmän eheyden varmistamiseen vajaat kaksi miljoonaa euroa.

Kolmas tavoite oli oikeudenmukaisten ja tehokkaiden palauttamisstrategioiden kehittäminen ja laittoman maahanmuuton torjuminen. Hankkeita rahoitettiin yhteensä 18, joille EU-rahoitusta myönnettiin yhteensä runsaat viisi miljoonaa euroa. Suurimmassa roolissa oli vapaaehtoisen paluun järjestelmän vakiinnuttaminen ja paluuneuvonnan tehostaminen, joita edistettiin Maahanmuuttoviraston hankkeissa. Maastapoistamismenettelyä nopeutettiin Poliisin Mappi- ja Mappi2 –hankkeissa muun muassa kehittämällä henkilöllisyyden selvittämistä ja matkustusasiakirjojen hankintaa. Yhdenvertaisuusvaltuutetun kolmessa hankkeessa kehitettiin palautusten valvontaa sekä varmistettiin haavoittuvuuden tunnistaminen ja haavoittuvassa asemassa olevien oikeuksien toteutuminen palautustoiminnassa.

Siirtolaiskriisi ja AMIF-rahaston merkitys Suomen turvapaikkajärjestelmän tukemisessa

Siirtolaiskriisi vaikutti merkittävästi AMIF-rahaston toimintaan. EU:n alueella havaittiin vuosina 2014-2015 yli 2 miljoonaa laitonta rajanylitystä, joista suurin osa vuonna 2015. Välimeren yli saapui ennätysmäärä siirtolaisia, ja turvallisuudesta ja muuttoliikkeen hallinnasta tuli EU:n keskeisiä tavoitteita. Sisäasioiden rahastot, kuten AMIF-rahasto, muodostivat tärkeän osan EU:n turvallisuusstrategiaa. AMIF-rahastosta saadun kahdeksan miljoonan euron hätäavun turvin Maahanmuuttovirasto pystyi tarjoamaan riittävät fasiliteetit ja palvelut laajamittaisen maahantulon tilanteessa ja turvaamaan turvapaikkahakijoiden vastaanoton EU:n standardien ja velvoitteiden mukaisesti.  

Maahanmuuttovirasto oli AMIF-rahaston suurin tuensaaja. Yksi merkittävimmistä Maahanmuuttoviraston hankkeista oli Psyyke-hanke, jossa parannettiin maahanmuuttajien mielenterveyspalveluita ja henkistä hyvinvointia. Hanke keskittyi erityisesti turvapaikanhakijoihin ja pakolaisiin, ja sen tavoitteena oli lisätä tietoisuutta mielenterveyden haasteista sekä kehittää uusia malleja.

Migrin turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmään ja lupaprosesseihin liittyvien kehittämishankkeiden lisäksi rahastosta rahoitettiin esimerkiksi paluutoimintaan liittyviä Return Expert (REX) –hankkeita vuosina 2019-2022. Hankkeiden kohdemaat olivat Somalia ja Irak, joissa tehtiin yhteistyötä paikallisten viranomaisten, suurlähetystöjen sekä muiden EU-maiden edustajien kanssa vapaaehtoisen paluun järjestämiseksi. Arvioiden mukaan AMIF-rahasto saavutti kaudella 2014-2020 tavoitteensa. Ohjelman toimenpiteet käynnistyivät juuri silloin, kun turvapaikkahakemusten määrä nousi ennätyslukemiin. Resurssit kohdistettiin oikea-aikaisesti, mikä auttoi Suomen turvapaikkajärjestelmää kestämään poikkeuksellisen suurta painetta.

Lisätietoja ohjelmakaudesta 2014-2020 ja toimeenpanon arvioinneista löydät täältä.