EU:n monivuotinen rahoituskehys 2028–2034 tuo mukanaan muutoksia

Sisäministeriö järjesti EU:n sisäasioiden rahastojen seurantakomiteoille infotilaisuuden EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä (MFF) 2028–2034 ja sisäasioista Säätytalolla 10.6.

Tilaisuuden avasi kansainvälisten asioiden yksikön johtaja Laura Yli-Vakkuri. Yli-Vakkuri toi esiin, että vaikka Suomen ensimmäinen tavoite MFF-kokonaisuudessa on kokonaistason laskeminen, niin näyttää siltä, että sisäasioiden EU-rahoitus on kasvamassa merkittävästi uudella kaudella. EU-rahoitus tulee jatkossa muodostamaan entistä keskeisemmän osan myös sisäministeriön hallinnonalan rahoituksesta.

Yli-Vakkuri korosti, että on tärkeää, että sisäministeriön osastoille, hallinnonalalle ja myös muille sisäasioiden rahoituksen tärkeille sidosryhmille muodostuu hyvä käsitys uuden rahoituskehyskauden kokonaisuudesta.

Uusi rahoituskehys tuo mukanaan muutoksia ohjelmarakenteeseen ja rahoituksen määrään

EU:n sisäasioiden rahastojen vastuualueen esimies Ville Similä avasi osallistujille MFF-kokonaisuutta ja kuvasi, miten kokonaisuus muuttuu kuluvaan ohjelmakauteen verrattuna.

Yksi suurimmista muutoksista on se, että uudella kaudella jäsenmaille suoraan kohdennettu rahoitus kootaan jäsenvaltiokohtaisiin kansallisiin ja alueellisiin kumppanuussuunnitelmiin (National and Regional Partnership Plan, NRPP). Käytännössä Suomella on uudella kaudella yksi NRP-suunnitelma, joka sisältää sisäasioiden rahoituksen lisäksi mm. alue- ja rakennepolitiikan, maatalouden, puolustuksen ja varautumisen rahoitusta. On keskeistä, että sisäministeriön hallinnonala ja muut sidosryhmät osaavat toimia uudessa kontekstissa.

Toinen keskeinen muutos on, että komission ehdotuksen mukaan sisäasioiden rahoitus on kasvamassa merkittävästi kuluvan kauden noin 400 miljoonasta jopa noin 1,4 miljardiin euroon, joskin neuvottelut rahoituksen kokonaistasosta ovat vielä kesken.

Lisääntyvällä rahoituksella tulee olemaan vaikutuksia siihen, miten rahoitusta toimeenpannaan, joten jatkossa rahoitettavien kokonaisuuksien on oltava suurempia.

Sisäasioiden rahoituksen tavoitteet pysyvät pitkälle entisellään

Erityisasiantuntija Kristiina Mauriala kertoi, miten sisäasioiden EU-asetukset ovat muuttumassa verrattuna kuluvaan kauteen. Suuri osa sääntelystä siirtyy kumppanuussuunnitelmaa ja tuloksellisuutta koskeviin EU-asetuksiin. Tukikelpoisia toimia ei enää määritellä tarkemmin eikä rahoituksen kohdentamisen vähimmäismäärää tietyille tavoitteille aseteta. Lisäksi viranomaisille myönnettävä täysimääräinen operatiivinen tuki on näillä näkymin poistumassa.

Mauriala esitteli turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahoitusta (AMI) uudella kaudella. Rahoituksen aiheet pysyvät samoina kuluvaan kauteen verrattuna, mutta suurempien kokonaisuuksien merkitys korostuu. AMI-rahoituksella tuetaan jatkossakin Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän kehittämistä, paluuta ja laittoman muuttoliikkeen torjuntaa, kotouttamista ja laillista maahanmuuttoa sekä yhteisvastuuta.

Erityisasiantuntija Riika Väliahde esitteli raja- ja viisumiasioiden rahoitusta (BMV). BMV-rahoitukseen ei ole tulossa suuria sisällöllisiä muutoksia, mutta huomionarvoista on, että Schengen-järjestelmän vahvistaminen on nostettu omaksi tavoitteekseen. BMV-rahoituksella tuetaan uudellakin kaudella tehokasta yhdennettyä rajaturvallisuutta ja yhteistä viisumipolitiikkaa. 

Erityisasiantuntija Virpi Karjalainen esitteli sisäisen turvallisuuden rahoitusta (IS). Samalla tavalla, kun AMI:ssa ja BMV:ssä, IS-rahoituksen tavoitteet ja aiheet pysyvät pitkälle samoina kuin kuluvalla kaudella. Rahoituksella tuetaan mm. vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa, terrorismin, radikalisoitumisen ja kyberrikollisuuden torjuntaa, kansalaisten ja julkisten tilojen sekä kriittisen infrastruktuurin suojelemista vihamielisiltä teoilta sekä tietojenvaihtoa ja yhteistyötä sisäisen turvallisuuden alalla.

Kumppanuussuunnitelman valmistelu sisäasioiden osalta käynnistymässä

Sisäministeriö on kartoittanut kevään ja kesän aikana hallinnonalan investointitarpeita. Työtä on tehty osana valmistautumista syksyllä varsinaisesti käynnistyvään kumppanuussuunnitelman valmistelutyöhön.

Lisätietoja:

erityisasiantuntija Kristiina Mauriala, p. 0295 488 275, [email protected] (AMI)

erityisasiantuntija Riika Väliahde, p. 0295 488 257, [email protected] (BMV)

erityisasiantuntija Virpi Karjalainen, p. 0295 488 392, [email protected] (IS)

Lue myös Valtioneuvoston kanslian tiedote: Suomen EU-rahoitus valmistellaan työryhmän esityksen pohjalta tulevalla rahoituskehyskaudella 2028–2034