EUSA-rahastoilla vastataan sisäisen turvallisuuden muuttuviin tarpeisiin - tutustu rahastojen väliarvioinnin tuloksiin
EU:n sisäasioiden rahastojen eli turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF), sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF) ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen (BMVI) ohjelmakohtaisissa väliarvioinneissa nousi esille kiinnostavia havaintoja rahastojen ohjelmien toimeenpanon edistymisestä.
Arvioinneista selvisi muun muassa, että ohjelmakausi 2021-2027 on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin ja avustuksen saajien kokemukset rahastoista pääosin positiivisia. Erityistä kiitosta saa hallintoviranomaisen lähestyttävyys.
Väliarvioinnin kohteena oli aikaväli 1.1.2021-31.12.2023. Velvoite toteuttaa rahastojen väliarviointi tulee rahastoja koskevasta EU:n yleisasetuksesta (CPR). Metodologiana arvioinnissa käytettiin joustavasti kvantitatiivista ja kvalitatiivista lähestymistapaa. Kirjallisen materiaalin analyysin täydennyksenä oli avustuksen saajien, rahastojen seurantakomiteoiden ja hallintoviranomaisen edustajien haastatteluita. Arvioinnissa tarkasteltiin rahastojen toimeenpanoa viiden kriteerin pohjalta:
- Tuloksellisuus
- Tehokkuus
- Merkityksellisyys
- Johdonmukaisuus
- EU:n tasolla saatava lisäarvo
Väliarviointi koskee ohjelmakauden alkupuolta, ja fokus olikin ohjelmien toimeenpanon käynnistymisen ja toimintatapojen arvioimisessa. Rahastojen tavoitteiden ja tuloksien saavuttamista pystytään arvioimaan hyvin rajallisesti tässä vaiheessa toimeenpanoa.
Tuloksellisuutta tullaan tarkastelemaan aikanaan laajemmin ohjelmien loppuarvioinnissa, joka toteutetaan ohjelmakauden päätyttyä.
Tehokasta toimeenpanoa
Vuoden 2023 loppuun mennessä rahastoista oli rahoitettu yhteensä 79 hanketta. Avustusta on myönnetty noin 90,5 miljoonaa euroa Suomen 185,6 miljoonan euron kokonaisrahoitusosuudesta.
Rahastojen kustannustehokkuus on hyvällä tasolla ja EUSA-rahoitukselle on selvää tarvetta: ohjelmat ovat merkityksellisiä ja palvelevat avustuksensaajien tarpeita. Ohjelmat ovat myös linjassa EU:n ja Suomen tavoitteiden kanssa. Avustuksen saajat kokevat EU-lisäarvon tärkeänä osana hanketoimintaa.
Verrattuna edeltävään ohjelmakauteen, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastossa (AMIF) rahoitus on kolminkertaistunut. Suomelle myönnetystä 68 miljoonan euron ohjelmarahoituksesta on sidottu 30% eli noin 20,6 miljoonaa euroa. Hankkeita on rahoitettu yhteensä 37. Hankkeet ovat myös rahoitusosuuksiltaan suurempia edelliseen rahoituskauteen verrattuna.
Sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF) rahoitus on kaksinkertaistunut sitten edeltävän ohjelmakauden. Suomelle myönnetystä 36,6 miljoonan euron ohjelmarahoituksesta noin 22 miljoonaa euroa (60%) on sidottu. Hankkeita on rahoitettu 27. 90% ISF hankkeista on viranomaisten toteuttamia.
Rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukiväline (BMVI) on rahastoista tehokkaimmin hyödynnetty, ja Suomelle myönnetystä 81 miljoonan kokonaisrahoitusosuudesta on myönnetty jo noin 47,7 miljoonaa euroa. Avustusta on myönnetty 15 hankkeelle. Komissiolta on vuoden 2023 loppuun mennessä laskutettu noin 28% rahoituksesta, mikä takaa rahoitustukivälineelle lisärahoituksen vuoden 2025 arvioinnissa.
Eväitä toiselle puolikkaalle – Hyviä käytäntöjä ja varaa kehitykselle
Väliarvioinneissa nousi esille hyviä käytäntöjä rahastojen toimeenpanosta. EUSA-rahastoissa hallintoprosesseja tarkastellaan jatkuvasti ja muun muassa toimeenpanosuunnitelmien päivityksillä pystytään mukauttamaan rahastoja muuttuvaan toimintaympäristöön kansallisessa kontekstissa. Etenkin hankkeiden määrän kasvaessa prosesseja tuleekin tarkastella jatkuvasti.
Rahastoilla on käytössään toimiva seuranta- ja arviointikehys ohjelmien seurantaan. Ohjelman tasolla ovat käytössä lisäksi kullekin rahastolle laaditut indikaattorit. Väliarvioinneissa nousi esille, että indikaattorit ovat kuitenkin osittain heikosti hyödynnettävissä ja sovellettavissa ohjelmatasoisen tuloksellisuuden tarkasteluun. Lisäksi pitkän ohjelmakauden aikana indikaattorit voivat kärsiä vanhentumisesta.
Rahastojen tuloksellisuutta on pyritty kehittämään myös jalkauttamalla loogisen viitekehyksen käyttö osaksi hakemusten arviointiprosessia. Loogisen viitekehyksen soveltaminen on otettu käyttöön kaikissa ohjelmissa onnistuneesti, mutta sen toimeenpanon tukea on myös syytä jatkaa, mm. kouluttamalla avustuksen hakijoita. Parantamisen varaa on horisontaalisten periaatteiden hanketasoisessa tarkastelussa.
Väliarvioinnissa nousi esille myös, että kertakorvausmallin laajempaa käyttöastetta hankkeissa tulisi ohjelmakauden edetessä pohtia. Lisäksi kaikkien rahastojen, mutta etenkin BMVI:n osalta tulee selvittää Direct Award-tyyppisen rahoituksen mahdollisuuksia hallinnollisen taakan pienentämiseksi. Tämän tyyppinen rahoitusmalli on käytössä jo monissa jäsenmaissa.
Kaiken kaikkiaan väliarvioinnista nousee esille, että etenkin suhteessa toimintaympäristön nopeaan muutokseen, EU:n sisäasioiden rahastot pystyvät sopeutumaan ja tarjoamaan rahoitusta, joka on merkityksellistä ja tarpeellista Suomen ja unionin tasolla.
Lisätietoja:
Tutustu väliarviointeihin Rahastojen ohjelmien arvioinnit- sivulla
