ISF-rahasto tuki Suomen sisäistä turvallisuutta ja rajavalvontaa kaudella 2014–2020
Sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF) ohjelmakautta 2014–2020 ollaan sulkemassa. Sisäisen turvallisuuden rahasto vahvisti Suomen valmiuksia kriittisillä alueilla ja ohjelmakaudella ISF-rahastosta käytettiin yhteensä noin 78,1 miljoonaa euroa sisäisen turvallisuuden, rajavalvonnan ja yhteisen viisumipolitiikan kehittämiseen. Rahasto oli jaettu kahteen osa-alueeseen: ISF-B (Borders and Visa), joka keskittyi ulkorajoihin ja viisumipolitiikkaan, ja ISF-P (Police), joka tuki poliisiyhteistyötä, rikollisuuden ehkäisyä ja torjuntaa sekä yhteiskuntaa uhkaaviin riskeihin ja kriiseihin varautumista. Toimintaympäristön muutokset, kuten siirtolaiskriisi, Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja pandemiatilanne, loivat merkittäviä haasteita, joihin ISF-rahasto vastasi määrätietoisesti.
ISF-rahaston keskeiset tavoitteet sisäisen turvallisuuden ja rajavalvonnan tukemiseen
Ensimmäisenä erityistavoitteena oli yhteisen viisumipolitiikan tukeminen ja siihen käytettiin noin 3,2 miljoonaa euroa. Siinä tavoitteena oli laillisen maahantulon edistäminen ja viisumiprosessien tehostaminen erityisesti Venäjälle suuntautuvassa liikenteessä. Kansallinen viisumitietojärjestelmä (SUVI) ja konsuliyhteistyö kehittyivät merkittävästi ulkoministeriön hankkeiden avulla, parantaen viisumihakemusten käsittelyn nopeutta ja tarkkuutta.
Toisena erityistavoitteena oli rajatarkastusten ja rajavalvonnan kehittäminen, johon käytettiin kokonaisuudessaan noin 38,3 miljoonaa euroa. Erityisesti Rajavartiolaitoksen rooli oli keskeinen erityistavoitteen toteutuksessa. Hankkeissa muun muassa parannettiin maa- ja merirajojen teknistä valvontaa ja koulutusympäristöä. Lisäksi pyrittiin takaamaan rajaliikenteen sujuvuus ja reagoimaan muuttoliikkeen paineisiin. Merkittävä rahoituskohde olivat uudet Euroopan laajuiset tietojärjestelmät EES ja ETIAS, joita tullaan tulevaisuudessa käyttämään kolmansien maiden kansalaisten rajanylityksiin.
Kolmas erityistavoite oli operatiivinen tuki rajaturvallisuudesta ja viisumipolitiikasta vastaaville viranomaisille ja sen osuus oli noin 16,9 miljoonaa euroa. Operatiivisella tuella katettiin mm. vartiolaiva Turvan polttoainekustannuksia, tietojärjestelmien ja automaattisten rajatarkastuslaitteistojen ylläpitokustannuksia sekä Euroopan rajavalvontajärjestelmä Eurosurin kansallisen koordinaatiokeskuksen henkilöstökustannuksia varmistaen resurssien jatkuvuus ja järjestelmien keskeytymätön toiminta.
Viidentenä erityistavoitteena oli rikollisuuden ehkäisy ja torjunta, joiden rahoitusosuus oli noin 13,3 miljoonaa euroa. Rahoitetut hankkeet kohdistuivat muun muassa kyberrikollisuuden, terrorismin ja talousrikosten torjuntaan. Rahoituksella kehitettiin myös todistajansuojelua Poliisihallituksen hankkeessa, jolle myönnettiin rahoitusta noin 140 000 euroa, sekä rikosten uhrien tukipalveluita, kuten Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmää kahdessa Maahanmuuttoviraston hankkeessa, joille myönnettiin yhteensä noin 130 000 euroa.
Kuudes erityistavoite Riskit ja kriisit tähtäsi yhteiskunnan turvallisuuden vahvistamiseen ja sen osuus ohjelman rahoituksesta oli noin 3 miljoonaa euroa. Toimilla parannettiin erityisesti kriittisen infrastruktuurin suojaamista ja valmiuden lisäämistä erityistilanteissa, kuten kemiallisten tai biologisten uhkien torjunnassa. Radikalisoitumisen ehkäisyyn suunnatut hankkeet loivat pohjaa pitkän aikavälin turvallisuustyölle. Kirkon Ulkomaanavun Reach Out -hankkeissa tuettiin viranomaisten, eri uskonnollisten yhteisöjen ja järjestöjen välisen yhteistyön rakentamista sekä kehitettiin uusia toimintamalleja ja tuen muotoja perheille, joita väkivaltainen radikalisaatio on koskettanut. Kolmelle Reach Out -hankkeelle myönnettiin yhteensä noin 225 000 euroa.
ISF-rahaston merkitys Suomen sisäisen turvallisuuden vahvistamisessa
ISF-rahasto vahvisti Suomen sisäistä turvallisuutta erityisesti kriisien keskellä. Rajavartiolaitoksen ja poliisihallinnon rooli korostui, ja heidän osuutensa hankerahoituksesta oli yhteensä yli 80 %. Lisäksi rahasto auttoi vastaamaan uusien uhkien, kuten kyberrikollisuuden ja hybridivaikuttamisen, kasvuun. Rahaston tuki osoitti olevansa korvaamaton työkalu EU:n sisäisen turvallisuuden strategian toteuttamisessa.
Vaikka toimintaympäristö muuttui nopeasti kaudella 2014–2020, ISF-rahasto mahdollisti pitkäjänteisen kehittämisen. Ohjelmakauden arvioinnissa todettiin, että rahasto saavutti suurimman osan tavoitteistaan ja sen rahoittamat toimet jatkuvat vaikuttamaan Suomen turvallisuuteen tulevaisuudessakin.
Lisätietoja ohjelmakaudesta 2014-2020 ja toimeenpanon arvioinneista löydät täältä.
