Ohjelmakaudella 2021-2027 Euroopan komissio rahoittaa yhdennettyä rajaturvallisuusrahastoa (Integrated Border Management Fund, IBMF) 7,37 miljardilla eurolla. Tästä 6,7 miljardia euroa ohjataan rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineeseen (Border Management and Visa Instrument, BMVI) ja sen kautta jäsenvaltioiden kansallisille ohjelmille. BMVI:n tavoitteena on varmistaa vahva ja tehokas Euroopan yhdennetty rajavalvonta ulkorajoilla ja tukea yhteistä viisumipolitiikkaa. BMVI-rahoitustukiväline on nyt ensimmäistä kertaa itsenäisenä kokonaisuutena, sillä se oli aiemmin osa sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF)ohjelmaa. BMVI-ohjelmassa on kaksi erityistavoitetta: yhdennetty rajaturvallisuus Euroopassa ja yhteinen viisumipolitiikka, jotka muodostavat yhdessä myös rahoitusinstrumentin kokonaistavoitteen.
Suomen BMVI-ohjelman rahoitus ohjelmakaudella 2021-2027 on yhteensä noin 81 miljoonaa euroa, kaksinkertaistaen aiemman rahoituksen. Vuosina 2021-2023 BMVI:stä rahoitettiin 15 hanketta yhteensä 47,7 miljoonalla eurolla. Kuusi hankkeista on päättynyt tänä aikana. Hankkeissa korostuvat suurikokoiset hankintahankkeet. BMVI-rahoitustukivälineen luonteen vuoksi sen edunsaajien ryhmä on rajallinen joukkoviranomaisia.
Tässä väliarvioinnissa arvioidaan BMVI-rahoitustukivälineen toimintaa vuosina 2021-2023 keskittyen sen tuloksellisuuteen ja vaikuttavuuteen. Arvioinnin rakenne perustuu Euroopan komission esittämiin viiteen kriteeriin. Nämä viisi arviointiperustetta, joita tarkastellaan erikseen, ovat tuloksellisuus, tehokkuus, relevanssi, johdonmukaisuus ja lisäarvo Euroopan unionin tasolla.
Koska ohjelmakausi on aluillaan, väliarvioinnin tarkoituksena on ensisijaisesti arvioida, onko BMVI etenemässä oikeaan suuntaan kohti tavoitteitaan ja onko ohjelmassa tunnistettavia mekanismeja ja käytänteitä, jotka tukevat näiden tavoitteiden saavuttamista.
Arviointia varten kerättiin tietoja useista lähteistä yhdistäen kvalitatiiviset ja kvantitatiiviset tiedonkeruumenetelmät. Pääasiassa arviointi painottui aineistoanalyysiin, mutta sen yhteydessä suoritettiin mahdollisimman edustavaksi katsotulla otannalla tehtyjä haastatteluita avustuksensaajien, seurantakomitean jäsenten ja hallintoviranomaisen edustajien kanssa. Kerätty aineisto analysoitiin ja löydöksiä vahvistettiin trianguloimalla.
BMVI-rahoitustukivälineen toimeenpano on käynnistynyt pääpiirteissään toivotusti kaikkien erityistavoitteiden osalta, ja sen voidaan katsoa olevan vuoden 2023 lopussa täydessä toiminnassa. Jopa siinä määrin, että valtaosa toisen erityistavoitteen varoista on jo hankkeisiin sidottu vuoden 2023 lopulla.
Aktiivinen rahoituksen haku rahastosta ja hankkeiden onnistunut käynnistyminen viittaavat ohjelman toimivuuteen nykymuodossaan. Väliarvioinnin löydösten perusteella voidaan todeta, että ohjelman toteutus ja rahoituksen käyttö ovat vastanneet sekä tuensaajien että kansallisiin tarpeisiin ja uudistukset, kuten operatiivisen tuen käyttöönotto, ovat saaneet positiivisen vastaanoton.
BMVI-välineelle on määritelty sen asettamisvaiheessa ohjelmatasoiset indikaattorit, jotka ovat yhteiset kaikille kansallisille BMVI-ohjelmille. Indikaattorit eivät aina sovellu yksittäisille hankkeille, jolloin niille tulee määritellä omat indikaattorinsa. Ratkaisu helpottaa ohjelman toteutumisen seurantaa, mutta osa hankkeiden tuloksista ja vaikuttavuudesta voi jäädä näin rekisteröimättä.
Hallinnollisesti rahaston toimintaa on jatkuvasti kehitetty ja prosesseja arvioitu. Tämä on oleellista toiminnan parantamiseksi ja toimintaa tuleekin jatkaa kehityskohteiden tunnistamiseksi. Loogisen viitekehyksen ajatusparadigma, kumppanuusperiaate ja horisontaaliset periaatteet eli sukupuolten välisen tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys sekä kestävä kehitys, ovat uusina sisällytetty ohjelmaan ja sen toimeenpanoon.
Hallinnollisen taakan keventämiseen on pyritty aktiviisin toimin, joista merkittävimpänä voidaan mainita uuden sähköisen järjestelmän EUSA2- käyttöönotto. Yleisen kustannustehokkuuden ja hallintojärjestelmien tehokuuden edistämiseksi on ohjelmassa tehty jatkuvaa kehittämistä, osin edellisen ohjelmakauden 2014-2020 väliarvioinnin suositusten ja EU:n yleisasetuksen (Common provisions Regulation, CPR) pohjalta. Lisäksi mainittakoon hankehakemusten lausuntomenettely ja tarkastusten keventämiseen tähtäävä riskiarvioinnit. Hallinnollinen taakka on väliarvioinnin perusteella kohtuullinen suhteessa tuloksiin, joskin ohjelmakausi on yhä alussa.
BMVI-ohjelma on nykymuodossaan merkityksellinen, mikä korostui haastatteluissa, ja sen toiminta on perusteltua ja tarkoituksenmukaista. Rahastossa on tunnistettavissa mekanismeja, joiden kautta voidaan nostaa esille uusia tai muuttuneita tarpeita ja joilla rahaston ohjelmaan voidaan tehdä muutoksia. Tämä on oleellista, sillä toimintaympäristössä on tarkastelukauden aikana tapahtunut merkittäviä muutoksia, joiden vaikutukset heijastelevat ohjelmaan.
Arvioinnin perusteella BMVI-välineen täytäntöönpano on sisäisesti ja ulkoisesti johdonmukaista ja mahdollisia päällekkäisyyksiä ehkäistään aktiivisesti. Rahoitetut toimet vastasivat avustuksensaajien sekä myös kansallisiin tarpeisiin. Kansallisessa ohjelmassa asetetut tavoitteet ovat pääasiassa johdonmukaisia suhteessa muiden EU-rahoitteisten ohjelmien tai saman tematiikan parissa toimivien rahoitusvälineiden tavoitteiden kanssa.
Löydösten perusteella BMVI-rahoitustukiväline tuottaa toiminnallaan EU-tasoista lisäarvoa, vaikka sen rahoittamat toimet ovat luonteeltaan pääasiallisesti paikallisia tai kansallisia. BMVI-rahoitus lisää kansallisten toimijoiden kykyä hyödyntää EU-rahoitusta laajemmin ja osaamista kytkeä organisaatioiden tavoitteet EU-tasoisiin tavoitteisiin. Se myös vahvistaa suomalaisten avustuksensaajien käsityksiä omasta roolistaan EU-kontekstissa. EU-rahoituksen lisäarvo on tunnistettavissa tarkasteltaessa mahdollisuuksia käyttää rahoitusta EU-direktiivien tai muiden aloitteiden kansallisen toimeenpanon tukemiseen. BMVI-rahoitustukivälineestä saatava EU-tasoinen lisäarvo kulminoituu turvallisuuden edistämiseen EU:n tasolla.
Väliarvioinnin suositukset sisältävät luotujen hankekohtaisten indikaattoreiden laajemman ja inklusiivisemman tarkastelun ja loogisen viitekehyksen paradigman edelleen vahvistaminen ohjelmassa.
Suosituksena on lisäksi, että eräiden yksinkertaistamismallien (kertakorvausmalli ja suorapalkkiomalli) käytettävyyttä selvitetään edelleen ja horisontaalisten periaatteiden toimeenpanoa vahvistetaan edelleen. Näiden toimeenpanon ja jalkauttamisen edistymistä on kuitenkin syytä arvioida seurata edelleen.
Suosituksena on myös se, että rahoituksen käyttöastetta tulisi arvioida rahoituksen riittävyyden näkökulmasta.
Suosituksena on, että hankehakemusten arviointikäytänteiden edelleen kehittämistä tulee tarkastella ja lisätä mahdollisuuksien mukaan niissä käytettyjen kriteeristöjen läpinäkyvyyttä esimerkiksi lausuntoprosessin osalta.
Lopuksi suosituksena on teettää laajempi ulkoinen vaikuttavuusarviointi, joka kattaisi vähintään koko ohjelmakauden ja käsittelisi rakenteita ja rahoitusta laajemmin kansallisella ja Euroopan unionin tasolla.
Lue koko arviointi: