Euroopan komissio rahoittaa ohjelmakaudella 2021-2027 sisäisen turvallisuuden rahastoa (Internal Security Fund, ISF) noin 1,93 miljardilla eurolla, josta suurin osa allokoidaan jäsenmaiden kansallisille ohjelmille toimeenpantavaksi. ISF-rahasto pyrkii edistämään korkean turvallisuustason saavuttamista EU:ssa kolmen erityistavoitteensa avulla. Tavoitteet ovat tietojenvaihdon parantaminen ja helpottaminen, rajat ylittävän yhteistyön parantaminen ja tehostaminen ja kansallisten valmiuksien vahvistaminen.
Suomen ISF-rahaston kokonaisrahoitus ohjelmakaudella 2021-2027 on noin 36,6 miljoonaa kaksinkertaistaen aiemman rahoituksen. ISF-rahasto on uudella rahastokaudella entistä fokusoituneempi BMVI-rahoitustukivälineen eriydyttyä siitä. Vuosien 2021-2023 aikana ISF-rahastosta rahoitusta sai 27 hanketta ja rahoitusta on myönnetty 22 miljoonaa euroa.
Väliarvioinnissa keskitytään rahaston tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arvioimiseen. Kyseessä kuitenkin on väliarviointi ja koska rahaston ohjelman toimeenpano on vasta alussa, pyritään ensisijaisesti tunnistamaan mekanismeja, joilla näihin tavoitteisiin pyritään ja tarkastelemaan ohjelman käynnistymistä.
Arvioinnin rakenne muodostui Euroopan komission esittämien viiteen kriteerin pohjalle. Nämä viisi erikseen käsiteltyä kriteeriä ovat tuloksellisuus, tehokkuus, merkityksellisyys, johdonmukaisuus ja Euroopan unionin tasolla saatava lisäarvo. Koska ohjelmakausi on aluillaan, väliarvioinnin tarkoituksena on ensisijaisesti arvioida, onko ISF-rahasto etenemässä oikeaan suuntaan kohti tavoitteitaan ja onko ohjelmassa tunnistettavia mekanismeja ja käytänteitä, jotka tukevat näiden tavoitteiden saavuttamista.
Arviointia varten kerättiin tietoja useista lähteistä yhdistäen kvalitatiiviset ja kvantitatiiviset tiedonkeruumenetelmät. Pääasiassa arviointi painottui aineistoanalyysiin, mutta sen yhteydessä suoritettiin mahdollisimman edustavaksi katsotulla otannalla tehtyjä haastatteluita avustuksensaajien, seurantakomitean jäsenten ja hallintoviranomaisen edustajien kanssa. Kerätty aineisto analysoitiin ja löydöksiä vahvistettiin trianguloimalla.
ISF-ohjelman toimeenpano on käynnistynyt toivotusti ensimmäisen ja kolmannen erityistavoitteen osalta, mutta tarkasteluajanjakson aikana toisesta erityistavoitteesta ei ole myönnetty rahoitusta hankkeisiin, eikä se näin ole vielä toiminnassa. ISF-rahaston avustuksensaajien joukko on voimakkaasti keskittynyt toiminnan luonteen vuoksi viranomaistoimijoihin.
Ohjelman toteutus ja rahoituksen käyttö ovat valtaosin vastanneet tarpeita, ja uudistukset ovat saaneet positiivisen vastaanoton. Aktiivinen rahoituksen haku rahastosta ja hankkeiden onnistunut käynnistyminen viittaavat ohjelman toimivuuteen nykymuodossaan.
ISF- ohjelmassa on määritelty sen laatimisvaiheessa ohjelmatasoiset indikaattorit, jotka ovat yhteiset kaikille kansallisille ISF-ohjelmille. Indikaattorit eivät aina sovellu yksittäisille hankkeille, jolloin niille tulee määritellä omat indikaattorinsa. Ratkaisu mahdollistaa ohjelman toteutumisen seurannan, mutta osa hankkeiden tuloksista ja vaikuttavuudesta jää todennäköisesti näin rekisteröimättä.
Hallinnollisesti rahaston toimintaa on jatkuvasti kehitetty ja prosesseja arvioitu. Tämä on oleellista toiminnan parantamiseksi ja kehittämistoimintaa tuleekin jatkaa sopivien kehityskohteiden tunnistamiseksi. Loogisen viitekehyksen ajatusparadigma, kumppanuusperiaate ja horisontaaliset periaatteet eli sukupuolten välisen tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys sekä kestävä kehitys, ovat uusina sisällytetty ohjelmaan ja sen toimeenpanoon.
Hallinnollisen taakan keventämiseen on pyritty aktiivisin toimin, joista merkittävimpänä voidaan mainita uuden sähköisen järjestelmän EUSA2- käyttöönotto. Yleisen kustannustehokkuuden ja hallintojärjestelmien tehokkuuden edistämiseksi on ohjelmassa tehty jatkuvaa kehittämistä, osin edellisen ohjelmakauden 2014-2020 väliarvioinnin suositusten ja EU:n yleisasetusten (Common provisions Regulation, CPR) pohjalta. Uudistuksista mainittakoon hankehakemusten lausuntomenettely ja tarkastusten keventämiseen tähtäävät riskiarvioinnit. Hallinnollinen taakka on väliarvionnin perusteella kohtuullinen suhteessa tuloksiin, joskin ohjelmakausi on yhä alussa.
ISF-rahasto on nykyisessä muodossaan merkityksellinen ja toiminta on perusteltua ja tarkoituksenmukaista. Rahastossa on tunnistettavissa mekanismeja, joiden kautta voidaan nostaa esille uusia tai muuttuneita tarpeita ja joilla rahaston ohjelmaan voidaan tehdä muutoksia. Sen toimintaympäristössä on kuitenkin tarkastelukauden aikana tapahtunut merkittäviä muutoksia, jotka myös heijastelevat ohjelmaan.
Arvioinnin perusteella ISF-rahaston toimeenpano on sisäisesti ja ulkoisesti johdonmukaista ja mahdollisia päällekkäisyyksiä ehkäistään aktiivisesti. Rahoitetut toimet vastasivat avustuksensaajien sekä myös kansallisiin tarpeisiin. Kansallisessa ISF-rahaston ohjelmassa asetetut tavoitteet ovat pääasiassa johdonmukaisia suhteessa muiden EU-rahoitteisten ohjelmien tai saman tematiikan parissa toimivien rahoitusvälineiden tavoitteiden kanssa.
Löydösten perusteella ISF-rahasto tuottaa toiminnallaan EU-tasoista lisäarvoa, vaikka sen rahoittamat toimet ovat luonteeltaan pääasiallisesti paikallisia tai kansallisia. Nykyinen EU-rahoituksen lisäarvo on merkittävimmillään, kun tarkastellaan mahdollisuuksia rahoituksen avulla tukea EU-direktiivien tai muiden vastaavien säännösten kansallista toimeenpanoa. Samoin EUSA-rahoitus tukee merkittävästi kansallisten toimijoiden kykyä hyödyntää muutakin EU-rahoitusta ja kytkeä organisaatioiden tavoitteet osaksi Euroopan unionin tavoitteita. ISF-ohjelman perusteet on rakennettu vastaamaan sekä Suomen että unionin tarpeita korkean sisäisen turvallisuuden saavuttamiseksi hallitulla tavalla.
Väliarvioinnin suositukset sisältävät luotujen hankekohtaisten indikaattoreiden laajemman ja inklusiivisemman tarkastelun, loogisen viitekehyksen käyttöönottoon liittyneen ajatusparadigman hanketyöhön sisällyttämisen vahvistamisin edelleen.
Suosituksena on lisäksi, että määrättyjä (kertakorvausmalli ja direct award) yksinkertaistamisen mallien soveltuvuutta tulee edelleen tarkastella ja horisontaalisten periaatteiden toimeenpanoa tulee vahvistaa. Näiden toimeenpanon ja jalkauttamisen edistymistä on kuitenkin syytä seurata edelleen.
Suosituksena on myös se, että rahoituksen käyttöastetta tulisi arvioida rahoituksen riittävyyden näkökulmasta.
Suosituksena on, että hankehakemusten arviointikäytänteiden edelleen kehittämistä tulee tarkastella ja lisätä mahdollisuuksien mukaan niissä käytettyjen kriteeristöjen läpinäkyvyyttä esimerkiksi lausuntoprosessin osalta.
Lopuksi suositus on teettää laajempi ulkoinen arvio vaikuttavuudesta, joka kattaisi vähintään kokonaisen rahastokauden ja käsittelisi laajemmin rakenteita ja rahoitusta kansallisella ja unionin tasolla.
Lue koko arviointi:
Sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF) ohjelmakauden 2021-2027 väliarviointi (PDF)