Euroopan komissio rahoittaa ohjelmakaudella 2021-2027 turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoaan (Asylum, Migration and Integration Fund, AMIF) noin 9,88 miljardilla eurolla, pääasiassa jäsenmaiden kansallisiin ohjelmiin. AMIF-rahaston neljä erityistavoitetta ovat yhteisen eurooppalaisen turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmän kehittäminen, laillisen maahanmuuton sujuvuuden sekä kolmansien maiden kansalaisten kotoutumisen ja osallisuuden edistäminen, laittoman maahanmuuton ehkäiseminen ja toimivien paluujärjestelmien kehittäminen ja yhteisvastuu sekä viimeisenä jäsenvaltioiden välinen yhteisvastuu.
Suomen AMIF-rahaston kokonaisrahoitus ohjelmakaudella 2021-2027 on noin 67,9 miljoonaa kolminkertaistaen rahoituksen. Vuosien 2021-2023 aikana AMIF-rahastosta rahoitusta sai 37 projektia. Rahoituskauden aikana rahastosta myönnetty 20,7 miljoonaa euroa. Tarkastelujakson aikana kaksi hankkeista oli päättynyt.
Väliarvioinnissa keskitytään rahaston tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arvioimiseen. Kyseessä kuitenkin on väliarviointi ja koska rahaston ohjelman toimeenpano on vasta alussa, pyritään ensisijaisesti tunnistamaan mekanismeja, joilla näihin tavoitteisiin pyritään ja tarkastelemaan ohjelman käynnistymistä.
Arvioinnin rakenne muodostui Euroopan komission esittämien viiden kriteerin pohjalle. Nämä ovat tuloksellisuus, tehokkuus, merkityksellisyys, johdonmukaisuus ja Euroopan Unionin tasolla saatava lisäarvo. Koska ohjelmakausi on vasta aluillaan, väliarvioinnin tarkoituksena on ensisijaisesti arvioida, onko AMIF-rahasto etenemässä oikeaan suuntaan kohti tavoitteitaan ja onko ohjelmassa tunnistettavia mekanismeja ja käytänteitä, jotka tukevat näiden tavoitteiden saavuttamista.
Arviointia varten kerättiin tietoja useista lähteistä yhdistäen kvalitatiiviset ja kvantitatiiviset tiedonkeruumenetelmät. Pääasiassa arviointi painottui aineistoanalyysiin, mutta sen yhteydessä suoritettiin mahdollisimman edustavaksi katsotulla otannalla tehtyjä haastatteluita avustuksensaajien, seurantakomitean jäsenten ja hallintoviranomaisen edustajien kanssa. Kerätty aineisto analysoitiin ja löydöksiä vahvistettiin trianguloimalla.
AMIF-ohjelman toimeenpano on käynnistynyt pääpiirteissään toivotusti kaikkien erityistavoitteiden osalta, ja sen voidaan katsoa olevan vuoden 2023 lopussa täydessä toiminnassa. Ohjelman toteutus ja rahoituksen käyttö ovat valtaosin vastanneet tarpeita, ja uudistukset, kuten operatiivisen tuen käyttöönotto myös AMIF-rahastossa, ovat saaneet positiivisen vastaanoton. Aktiivinen rahoituksen haku rahastosta ja hankkeiden onnistunut käynnistyminen viittaavat ohjelman toimivuuteen nykymuodossaan.
AMIF-ohjelmassa on määritelty sen laatimisvaiheessa ohjelmatasoiset indikaattorit, jotka ovat yhteiset kaikille kansallisille AMIF-ohjelmille. Indikaattorit eivät kuitenkaan aina sovellu yksittäisille hankkeille, jolloin niille tulee määritellä omat indikaattorinsa. Ratkaisu mahdollistaa ohjelman toteutumisen seurannan, mutta osa hankkeiden tuloksista ja vaikuttavuudesta voi jäädä näin rekisteröimättä.
Hallinnollisesti rahaston toimintaa on jatkuvasti kehitetty ja prosesseja arvioitu. Tämä on oleellista toiminnan parantamiseksi ja toimintaa tuleekin jatkaa kehityskohteiden tunnistamiseksi. Loogisen viitekehyksen ajatusparadigma, kumppanuusperiaate ja horisontaaliset periaatteet eli sukupuolten välisen tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys sekä kestävän kehitys, ovat uusina sisällytetty ohjelmaan ja sen toimeenpanoon.
Hallinnollisen taakan keventämiseksi pyritty aktiivisin toimin, joista merkittävimpänä voidaan mainita uuden sähköisen järjestelmän EUSA2- käyttöönotto. Yleisen kustannustehokkuuden ja hallintojärjestelmien tehokkuuden tukemiseksi on ohjelmassa tehty jatkuvaa kehittämistä, osittainen edellisen kauden suositusten perusteella ja osittain EU:n yleisasetuksen (CPR) tarjoamien mahdollisuuksien mukaan. Uudistuksista mainittakoon hankehakemuksista lausuntojen pyytämiseen liittyvä prosessi ja tarkastusten keventämiseen tähtäävät riskiarvioinnit. Hallinnollinen taakka on väliarvionnin perusteella kohtuullinen suhteessa tuloksiin, joskin taakan painottuminen selviää ohjelmakauden edetessä.
AMIF-rahasto on nykyisessä muodossaan merkityksellinen, mikä korostui haastatteluissa, ja sen toiminta on perusteltua ja tarkoituksenmukaista. Rahastossa on tunnistettavissa mekanismeja, joiden kautta voidaan nostaa esille uusia tai muuttuneita tarpeita ja joilla rahaston ohjelmaan voidaan tehdä muutoksia. Suomen toimintaympäristössä on tarkastelukauden aikana tapahtunut merkittäviä muutoksia, joiden vaikutukset heijastelevat ohjelmaan.
Arvioinnin perusteella AMIF-rahaston toimeenpano on sisäisesti ja ulkoisesti johdonmukaista ja mahdollisia päällekkäisyyksiä ehkäistään aktiivisesti. Rahoitetut toimet vastasivat avustuksensaajien sekä myös kansallisiin tarpeisiin. Kansallisessa AMIF-rahaston ohjelmassa asetetut tavoitteet ovat pääasiassa johdonmukaisia suhteessa muiden EU-rahoitteisten ohjelmien tai saman tematiikan parissa toimivien rahoitusvälineiden tavoitteiden kanssa.
Löydösten perusteella AMIF-rahasto tuottaa toiminnallaan EU-tasoista lisäarvoa, vaikka sen toimet ovatkin pääasiassa luonteeltaan paikallisia tai kansallisia. AMIF-rahaston avulla Suomi pystyy tehokkaammin kansallisilla toimillaan kontribuoimaan yhteisen EU-tasoisen muuttoliikepolitiikan toimeenpanoon.
Lisäarvo on merkittävimmillään tunnistettavissa, kun tarkastellaan mahdollisuuksia AMIF-rahoituksen avulla tukea EU-direktiivien tai muiden EU-vaateiden kansallista toimeenpanoa. Samoin EUSA-rahoitus tukee merkittävästi kansallisten toimijoiden kykyä hyödyntää unionin rahoitusta laajemmin ja osaamista kytkeä organisaatioiden omat tavoitteet osaksi Euroopan unionin tavoitteita. Nykyisen kaltainen AMIF-rahoitus on merkityksellistä myös jo senkin kautta, että sen avustuksensaajina toimivien järjestöjen operatiivinen toiminta on vahvasti riippuvaista ulkopuolisesta rahoituksesta.
Väliarvioinnin suositukset sisältävät luotujen hankekohtaisten indikaattoreiden laajemman ja inklusiivisemman tarkastelun, loogisen viitekehyksen käyttöönottoon liittyneen ajatusparadigman hanketyöhön sisällyttämisen edelleen vahvistamisen.
Suosituksena on lisäksi, että määrättyjä (kertakorvausmalli ja direct award) yksinkertaistamisen mallien soveltuvuutta tulee edelleen tarkastella ja horisontaalisten periaatteiden toimeenpanoa tulee vahvistaa. Periaatteiden toimeenpanon ja jalkauttamisen edistymistä on kuitenkin syytä seurata edelleen.
Suosituksena on, että hankehakemusten arviointikäytänteiden edelleen kehittämistä tulee tarkastella ja lisätä mahdollisuuksien mukaan niissä käytettyjen kriteeristöjen läpinäkyvyyttä esimerkiksi lausuntoprosessin osalta.
Lopuksi suositus on teettää laajempi ulkoinen arvio vaikuttavuudesta, joka kattaisi vähintään kokonaisen rahastokauden ja käsittelisi laajemmin rakenteita ja rahoitusta kansallisella ja unionin tasolla.
Lue koko arviointi: